Ainoani !
Suomalaisen melodraamataiteen aarteita
Ainoani!-konserteissa esitämme Jean Sibeliuksen melodraamatuotannosta teokset Trånaden, O, om du sett ja Ett ensamt skidspår joko suomennoksina tai alkuperäiskielisinä konserttitilanteen mukaan.
Sibeliuksen kolme melodraamaa
Säveltäjä Jean Sibeliuksen (1865-1957) kokonaistuotantoon lasketaan kuuluvan kaikkiaan 20 näyttämömusiikkiteosta, joista tunnetuin ja arvossapidetyin lienee musiikki William Shakespearen näytelmään Myrsky. Säveltäjän nuoruudessaan luomansa hehkuvat ja mielikuvitusrikkaat melodraamat syntyivät pääosin privaatiksi kotimusiikiksi ‒ eräänlaisiksi souvenir-tervehdyksiksi ‒ niitä esitettiin suurella innolla Sibeliuksen perheen ja ystävien kanssa musiikintäyteisissä illanvietoissa. Myöhemmässä vaiheessa uraa kirjoitetut syvällisen kiteytyneet näyttämömusiikkiteokset – kuten melodraaman Ett ensamt skidspår vuodelta 1925 – säveltäjä suuntasi suoraan julkisille konserttiareenoille.
Janne Sibelius näyttäytyy varhaisissa melodraamoissaan hurmaantuneen fantiseeraajan lisäksi myös leikkisänä iloittelijana. Erityisesti nuoren lahjakkuuden rasavilli energia välittyy vuonna 1887 sävelletystä Trånaden-melodraamasta – sävellyksen esittäjille ohjeiksi tarkoitettu dramaattinen musiikkisanastokin tuntuu valitun pilke silmäkulmassa Erik J. Stagneliuksen maailmoja syleilevästä runosta puhumattakaan! Trånaden sekä vuonna 1888 sävelletty täyteläinen luontokuvaelma O, om du sett ovat olemassa vain käsikirjoituksina Sibelius-museon arkistossa. Näissä kahdessa melodraamassa on lausuttava teksti aseteltu hyvin vapaasti nuottien yhteyteen, Sibelius selvästikin luotti kotoisan esittäjäjoukkonsa tyylitajuun.
Trånaden (Kaiho)
--- Mitä kevät on? Vain huokausta
maan, mi kysyy taivaan kuninkaalta:
kevät Eedenin kai kerran koittaa?---
(suom. Suvi Nuotio, © Suvi Nuotio 2015)
Trånaden-melodraama on konserttiohjelmistomme vanhin teos, 21-vuotias Sibelius sävelsi sen Korppoossa kesällä vuonna 1887. "Till Tant Ina Wilenius", kuuluu kunniakas omistus kesänviettopaikan emännöitsijälle. Trånaden on yllättävästi Sibeliuksen laajimpia pianoteoksia, esitystavasta riippuen sen kesto on kunnioitettavat 15 - 20 minuuttia, säveltäjä on teoksessaan käyttänyt osaa Erik J. Stagneliuksen (1793-1823) Suckarnes mystär -runosta.
Gnostilaista mytologiaa hönkäilevä dramaattinen teksti johdattelee läpi myrskyävän meren, ihastelee lehdossa suhuavaa kesätuulta, pohtii huokaillen kevään olemusta; Sibeliuksen musiikkipaletti on kokeilevan värikylläinen ja tuloksena onkin varsin kirjavaa kohtauksellista tekstuuria. Kuitenkin Trånaden-melodraamassa on havaittavissa säveltäjän kypsän tyylin, jopa viidennen sinfonian, etukäteiskaikuja. Teoksen upea loppuhuipennus sinkauttaa kuuntelijansa lentoradalle ikuisten porttien suuntaan yli planeettojen, ehtien ennen sitä varustaa hänet myös mietteliäällä elämänohjeella:
--- Elämäämme ohjaa
kaksi voimaa. Kyky kaivata on
yksi. Luopumisen pakko toinen.
Vapaudeksi ylennä tuo pakko,
niin sä kuljet sovitukseen pyhään, ---
(suom. Suvi Nuotio, © Suvi Nuotio 2015)
O, om du sett (Oi, jos olet nähnyt)
Ja näetkö: aallon kirkas hopea,
sen vaahtoseppel, liuku nopea
kiveikön suojiin, kuun kimaltaessa.
(suom. Suvi Nuotio, © Suvi Nuotio 2015)
Lapsuudessaan ja opiskeluvuosinaan Jean Sibelius vietti Loviisan rannikolla monia onnellisia lomia sekä tutustui omakohtaisesti kaupungin musiikkielämään ottamalla osaa julkisiin musiikkitapahtumiin ja hyväntekeväisyystempauksiin: tapahtuipa kerrankin, että paikallisten kylvettäjättärien eli baderskojen eläkekassa oikein hyvinkin karttui Jannen viulun ja Christian-veljen sellon sävelten tahtiin. Jalomielinen, komea ja musikaalinen Janne ei jäänyt paikallisilta neidoilta huomaamatta. On kerrottu samanikäisen perheystävä Ellen Hackzellinkin (n. 1865- ?) sydämen sykkineen nuorelle säveltäjälle. Mutta turhaan tietysti, koska olihan hurmaava neiti Järnefelt juuri vuonna 1888 ilmaantunut Sibeliuksen elämään.
Ellen Hackzell sai kuitenkin kauniin muiston itselleen, sillä Sibelius sävelsi Hackzellin kirjoittaman runon O, om du sett melodraamaksi. On arveltu, että koska tämän souvenirin eli "muistokappaleen" luku- ja soittojaksot ovat nuotissa melko erillä toisistaan, olisi näin ollen mahdollista että teos näki päivänvalon ensin soolopianokappaleena, johon säveltäjä sitten lisäsi runon säkeet sopiviin kohtiin. O, om du sett -melodraaman johdantojakso samoin kuin loppujakso on lempeänkaunista ja hidasta kaanon-kulkua runon autereisissa tunnelmissa, teoksen keskijakso liikkuu eloisammin.
Ett ensamt skidspår (Yksinäinen suksenlatu)
--- sydän kerran kolkutti rintaa,
mut etäällä vastaus on ―
latu harhaava hangen pintaa
on retkeni rauhaton. ---
(suom. Yrjö Jylhä)
Bertel Gripenbergin (1878-1947) Ett ensamt skidspår -runo kietoo hangen valkeuteen tummia sävyjä, katoavaisuuden ehdottomuutta, yksinäisyyden surua ‒ kuinka talvisessa metsässä kiemurtelee suksenlatu kuin ihmiselämä kohti ikuisen yön hämärää, kuinka latujälkien päälle sataa peittävää lunta.
Ett ensamt skidspår -melodraama on koskettava esimerkki Jean Sibeliuksen myöhäistuotannon sisäistyneestä äänestä, tämä kaunis miniatyyri syntyi vuonna 1925 seitsemännen sinfonian ja Tapiolan välisellä ajanjaksolla. Pianotekstuurissa vasemman käden synkooppi-aihe pehmeästi ja myötäeläen seuraa melodian kaarroksia, välillä pysähdytään odotuksen täyteisille soinnuille. Lausujan ja pianistin osuudet on niin hienostuneesti sulautettu toisiinsa että voikin varmuudella todeta Ett ensamt skidspår -teoksen olevan säveltäjä Jean Sibeliuksen mestarinäyte melodraamaosaamisestaan. Vuonna 1948, vuosi Bertel Gripenbergin kuoleman jälkeen, yli 80-vuotias Sibelius kunnioittaakseen arvossa pitämänsä runoilijan muistoa muokkasi sävellyksestään version lausujalle, harpulle ja jousisoittimille.
Maria Suokas © 2015
Melodraama-taidemuodosta lisää Kuun yö-konserttiprojektin Kiehtova melodraama -sivulla.
|
