FRANZ LISZT – KOLME LIEBESTRAUMIA

Konserttia varten on suomennettu säveltäjä Franz Lisztin (*1811 Doborján - †1886 Bayreuth) kolmen nokturnon sarjaan (Liebesträume, S.541) liittyvät runot. Tämä kolmiosainen teos valmistui vuonna 1850 sävellettynä alunperin laulajalle ja pianistille. Liszt muokkasi sarjasta soolopianoversion julkaistavaksi samanaikaisesti lauluversion kanssa jättäen näkyville lauletut runotekstit pianistin inspiraatioksi.

Franz Lisztille kolme liebestraumia, vapaasti suomentaen kolme lemmenunelmaa, merkitsivät rakkauden kolmea eri puolta. Sarjan ensimmäinen teos runonaan Ludwig Uhlandin Hohe Liebe (Korkein rakkaus) punoo kuuluville maallisista rasitteista vapaan, puhtaasti uskonnollisen marttyyrin rakkauden. Sävellyksen kaunis teema näyttäytyy katkeamattomana nauhana kirkkaassa valokeilassa taka-alalla hiljaa soljuvan säestyksen tukemana. Teoksen varsinainen kulminaatio on pienimuotoinen ja maltillinen väistyen sopuisasti pois virvoittavan kadenssin tieltä. Taivaallinen rakkaus hiljenee kohottavan, klaviatuurin yli levittäytyvän sointukuvion mukana kuulumattomiin.

Nokturno-sarjan keskimmäinen, Ludwig Uhlandin runoon Seliger Tod (Autuas kuolema) sävelletty Liebestraum on intiimi tutkielma eroottisesta rakkaudesta ranskankielisen "la petite mort" -käsitteen hengessä. Teoksen keskivaiheilla alun unelmoiva ja verhottu teema karistaa raukeuden rippeet hartioiltaan riemullisen tunteen täysin valtaamana kunnes jälleen kääntyy kuulijasta poispäin omaan sensuelliin maailmaansa, josta loppua kohden enää etäisinä kuuluvat hurmoksen jälkikaiut.

Sarjan päättävä kolmas ja kuuluisin Liebestraum edustaa kokonaisvaltaista, varauksetonta rakkautta. Teoksen koskettava runo, Ferdinand Freiligrathin O lieb, so lang du lieben kannst (Rakasta kun vielä voit), kehottaa monin tavoin huolehtimaan rakastetun onnellisuudesta niin että kallisarvoinen, liian nopeasti ohitse kiitävä elämä täyttyisi pikemminkin ilosta kuin murheesta. Briljanttien kadenssi-taitoskohtiensa avulla sävellys jakautuu kolmeen osioon, joista kukin antautuu omanlaisekseen näyttämöksi sydämelliselle teemalle – ensimmäinen sen rauhaisasti esitellen, keskimmäinen tunteenpalon täyteen liekkiin roihauttaen kolmannen huolehtiessa jälkisammutustöistä ennen lopullista autuutta, johon kaksi pikkuruista koraalia lemmenunelman hellästi saattelevat.

Maria Suokas © 2011, All rights reserved